+358 50 3658 657 hannisenjuha@gmail.com

Nyt kun tietoa koronaan liittyvistä asioista on vähän, se on hajallaan ja mielipiteitä paljon, korostuvat argumentoinnin ongelmat. Olen itse sanonut, kun sanon jotain huonosti perusteltua, että artikulaationi on huonoa. Siis epäselvää ja jopa harhaanjohtavaa.

Maailman johtavan älykön, Yhdysvaltain presidentin, argumentointia on jo arvioitu ja arvosteltu usein. Huono artikulaatio voi johtua siitä, että puhuja on tyhmä, ei tunne aihettaan, tarkoituksellisesti haluaa johtaa harhaan tai on hyväuskoinen itse. ”Olen suurin ja kaunein ja älykkäin sekä niin fiksu, että ainoastaan minä olen voinut tämän havaita”.

Skepsis listasi yleisimpiä argumentaation virheitä (skepsis.fi) 1998-99. Yritän nyt soveltaa osaa niistä koronakeskusteluun. Myös YLE areenasta löytyy asiaa koskeva klippi.

Auktoriteetteihin vetoaminen, etenkin kun ei selkeästi identifioida mihin auktoriteettiasema perustuu, on yleistä. Maailma tuntuu olevan täynnä epidemiologeja ja virologeja, joihin vedotaan. Äärimuoto tästä on täysin nimeämätön auktoriteetti, joka saattaa olla myös massamuotoinen (”kaikki sanovat jotain tai ainakin tuhannet”).

Skepsis listaa myös vetoamisen tiedon puutteeseen, ja siitä johdettuna: jos jotain ei todisteta vääräksi, se on oikein. Covid-viruksen leviämisestä ja tarttumisesta on lukuisia esimerkkejä: maskit, tarttuminen kosketuspinnoilta, lenkkeilijöiden hengitysilman tartuttavuus, lasten vähäisempi sairastavuus.

Vetoamalla seurauksiin voidaan väittää, että matkustaminen on tahallista taudin levittämistä ja mökille menijät edesvastuuttomia. Voidaan myös sanoa toisinpäin, että mökkipaikkakunnat pitävät kaupunkilaisia saastuneina, eikä heitä haluta puhtaalle maaseudulle.

Väärä vastakkainasettelu on tyypillistä. Äskettäin Minna Lindgren kirjoitti, kuinka Suomessa kuolee joka kuukausi 4500-5000 ihmistä, joista suuri osa on yli 70 vuotiaita. Keskustelu ohjautui pian siihen, että sanottiin Lindgrenin mielestä olevan OK ja normaalia että vanhat kuolevat ja tästä vedettiin johtopäätös, ettei vanhojen kuolemia pitäisi estää. Asioiden suhteuttaminen saatetaan tulkita vähättelyksi.

Kehäpäätelmä, eli väite perustellaan sillä mitä juuri on väitetty. Virus tarttuu lenkkeilijöistä, koska lenkkeilijöiden ympärillä leijuu viruspartikkeleita, jotka tartuttavat taudin.

Slippery slope eli kalteva pinta on tuttu jo eutanasia keskustelusta. Koska pelätään jonkun teon aiheuttavan epätoivottuja seuraamuksia, vastustetaan tekoa näiden seuraamusten perusteella. Vaikkei tiedetä, seuraako tehdystä juuri niitä pelättyjä haitallisia asioita. Lähtökohdasta vedetään johtopäätös, joka ei siitä kuitenkaan seuraa.

Tilastojen väärin ymmärtäminen, joka voi tarkoittaa: työnantaja kauhistui ja epäilee työntekijöiden moraalia, kun poissaoloista 40 % keskittyy maanantaille ja perjantaille. Kun kuolintilastoja nyt seurataan, ja etenkin hoivayksiköissä tapahtuvia kuolemia, on outoa, ettei niitä ole tilastoitukaan. Olemme saaneet siis lukuja, joista puuttuu oleellista tietoa.

Seuraussuhteen ja korrelaation sekoittuminen. Usein tämä on ymmärtämättömyyttä, mutta voi olla myös tarkoituksellista sekoittamista. Onko niin, että covid-infektion seurauksena kuolee paljon vanhuksia, vai niin että paljon vanhuksia kuolee ja heillä on suurempi alttius saada virustartunta. Kuinka paljon kokonaiskuolleisuus nousee? Kuolleisuuden lisääntyminen on toistaiseksi vaihdellut suuresti maittain. Onko kyse onnistuneesta politiikasta, vai vain vääjäämättömästä ajankulusta, joka tasoittaa erot.

Keskustelussa tai väittelyssä oikeassa olemisen tarve on usein suuri. Herättää suurta hämmennystä, kun kaksi auktoriteettia on päinvastaista mieltä, kuten kävi kasvosuojus keskustelussa. Voi olla myös hämmentävää, kun toimintalinja on erilainen kuten Suomen ja Ruotsin välillä, ja kummankin perustelut ovat samanlaiset.

Argumentaatiolle tällaisessa tilanteessa, missä panokset ovat suuria ja muutokset nopeita sekä tietämättömyys suurta, tunteet ovat merkittävässä asemassa. Minä en ole epidemiologi enkä virologi enkä omaa erityistä tietämystä. On hankala olla ja keskustella yhteisössä, jossa värittyneet argumentit sanovat yhtä tänään ja toista huomenna. Netissä liikkuu lista väittämistä, jotka sarkastisella tavalla kuvaavat väitteiden kaksinaamaisuutta tyyliin ”iäkkäät ja monisairaat ovat suurimmassa vaarassa; niin ja ne nuoret, jotka kuolevat”.