Kansalaisaloite eutanasiasta keräsi vaaditut yli 50 000 ääntä ja eteni eduskuntaan. Eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu, missä aiempaa useampi kansanedustaja ilmaisi joko kannattavansa tai varovaisesti kannattavansa eutanasian laillistamista. Vastustavat puheenvuorot kertyivät pääosin kolmelle edustajalle, jotka kukin käyttivät useamman puheenvuoron.
Kansalaisaloitteen käsittely siirtyy seuraavaksi sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Valiokunnan kiireiden vuoksi käsittely alkanee talvella tai keväällä 2025. Valiokunta ottaa kantaa aloitteen puolesta tai vastaan. Mikäli valiokunnan kanta on vastustava, eduskunnassa voidaan tehdä vastaehdotus jonka jälkeen äänestetään.
Kuinka aloitteen käy? On spekuloitu, että koska hallituksessa oleva Kristillisdemokraattinen puolue vastustaa eutanasian laillistamista, aloite pysähtyisi hallitukseen, vaikka eduskunta sitä kannattaisikin. Rkp:n edustaja Eva Biaudet on tosin todennut, ettei hallitus voi kävellä eduskunnan tahdon yli. Eduskunta ja hallitus joutuvat joka tapauksessa käymään keskusteluja eutanasiasta sekä tekemään sitä koskevia selvityksiä.
Suomessa puhutaan eutanasiasta, mutta muualla Euroopassa käytetään käsitettä ”voluntary assisted dying” eli VAD (vapaaehtoisuuteen/pyyntöön perustuva kuolinapu). Tähän mennessä kuolinavun Euroopassa ovat laillistaneet Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Espanja, Portugali, Saksa ja Itävalta. Kaksi jälkimmäistä korkeimman oikeusasteen päätöksellä, jonka mukaan kuolinapu on perustuslaillinen oikeus. Skotlannissa ja Islannissa on tehty lakialoite kuolinavun laillistamiseksi ja Is-Britanniassa pääministeri on sanonut kannattavansa kuolinavun laillistamista ja viimeisimmäksi Labour party’n puheenjohtaja sanoi puolueen sallivan omantunnonvapauden äänestyksessä. Skotlannin lakikäsittely on ratkaisevaa sille, kuinka koko saarivaltakunnan kuolinavun laillistaminen etenee.
Ranskassa ja Italiassa käydään jatkuvaa keskustelua mahdollisuudesta laillistaa kuolinapu. Suomessa ja Tanskassa on tehty kuolinavun laillistamista ajava kansalaisaloite. Lähes kaikissa maissa kansalaisten kannatus kuolinavun laillistamiselle on kyselyissä ollut 70-80 %.
Miksi kuolinapu on niin kannatettu ja toisaalta vastustettu? Usein kun puhutaan kuolinavusta, sanotaan että kysymys on oikeudesta elämään ja elämän ja kuoleman kysymyksestä. Kyse on kuitenkin kahdesta tavasta kuolla. Tuskallisesta tai rauhallisesta. Eivät kuolinapua hakevat ole jäämässä elämään vaan odottavat omaa kärsimyksiä sisältävää loppuelämänsä ja kuolemaansa.
Valtaosa läntisen Euroopan maista on jo todennut kuolinavun liittyvän itsemääräämiseen ja ihmisten perustuslaillisiin oikeuksiin. Ajatusta itsemääräämisestä on vastustettu ajatuksella, että lääkäri lopulta päättää kuolinavun toteutuksen. Kyse on nähdäkseni kahden osapuolen kummankin autonomian toteutumisesta. Potilas päättää omasta elämästään ja lääkäri selvittää kuolinapupyynnön taustalla olevan lääketieteellisen perustan ja tilanteen sopivuuden kunkin maan vallitsevaan lainsäädäntöön. Pyyntö on autonominen ja lääkärin ammatillinen tilanteen hallinta on autonomista.