Keväällä teimme korona videoita, kun todellisuus maaliskuusta alkaen muuttui liian hankalaksi. Näissä videoissa esitimme puolisoni kanssa musiikin tahtiin vaihtelevia koreografioita. Videon pätkät lähetettiin tutuille ja sukulaisille.
Kesällä kävin jopa töissä! Oli tunne, että olemme voitolla.
Nyt meillä on toinen aalto. Kaikki ovat kyllästyneitä ja väsyneitä koronaan. Sanna Marinin suosio laskee kevään hypen jälkeen. Kaikki kokoukset ja tapaamiset tapahtuvat virtuaalisesti. Tämä erottaa tilanteen keväästä, jolloin oltiin täysin sisään teljettyinä (lockdown).
Nykytilanteessa olisi niin helppoa moittia muita. Maskittomia, bilettäjiä ja salaliittoihin uskovia. Voisin kertoa heikon ja onnettoman kuuloisen analogian: Koirallamme on flunssa. Hoitona on lepo. Koira on kuitenkin aivan kypsynyt makaamaan olohuoneen matolla. Päätimme viedä sen metsään, kun ensilumi (aika heikko esitys kylläkin sekin) satoi. Koira juoksi kuin vasikka keväällä viikon makuutuksen jälkeen. Ja sitten alkoi köhiä limaa ja katsoi onnettomana, mikä minulla on. Koiran ilo juosta lumisessa metsässä ohitti järkevän levon ja rauhan ajatuksen.
Kuinka voisin odottaa kaikkien olevan kotona sohvalla, ja eristäytyvän muista, kun en osaa edes omaa koiraani hoitaa. Ilo ja riemu voitti hoito-ohjeet. Samaa iloa ja riemua haluavat monet ihmiset, joille ei riitä minun ikäluokkani kokemus, jonka mukaan
a) On iloinen, että yleensä vielä on hengissä
b) Päivällinen on päivän kohokohta
c) Yökerhossa (onko niitä oikeasti vielä) käynnistä on yli 15 vuotta.
Järkevää on tietysti – tähän kohtaan pitäisi Kirjoittaa THL käyttäytymisohje – suojata toisia, jos itsestä ei niin väliä. Meille eläkeläisille se on paljon helpompaa. Muistan (hädin tuskin) ajan, jolloin tylsintä mitä saatoin kuvitella oli pysytellä kotona tai tulla kotiin ennen kello 05 aamulla.
Me iäkkäät odotamme, ja usein saammekin, suojausta nuoremmilta ikäpolvilta. Olisi hyvä ajatella myös takaisinmaksua. Jos/kun korona laantuu, joudumme kohtaamaan todelliset ongelmat kuten ilmastonmuutoksen. Tehdäänkö sopimus. Jos nuoremmat pelastavat nyt meidät, me pelastamme heidän tulevaisuutensa!
Vihapuheen lisäksi nykyisenä riesana on ärtymyspuhe. Se on lievempi muoto, mutta yhtä lailla haitallista. Olen itse myös harjoittanut ärtymyspuhetta. Se kerääntyy pikkuhiljaa takaraivoon, tai jonnekin, ja saa aikaan joissakin meissä vihan tunteita. ”Jos käy kaupassa ilman maskia, turha inistä rokotetta!”- tyyliin.
Minä haluaisin mennä tapaamaan lapsiani Englantiin ja Kanadaan, haluaisin lomalle Italiaan ja haluaisin pubiin juomaan olutta aamunkoittoon (noh noh, en oikeasti jaksaisi). Mutta en pääse. Sanna Mariinkaan ei voi luvata, että ensi kesänä taas voisin.
Aikanaan saattohoitotyössä toivotettiin voimia. Toivotetaan nyt voimia alle 30 vuotiaille sosiaalisen eristäytymisen ja bile-stigmatisoinnin suhteen. Voimia Sedulle, että jaksaisit hoitaa lupaustesi mukaan juhliesi seuraamukset (siinä taas ärtymyspuhetta). Voimia meille kaikille, jotka uhraamme itsemme katsomalla TVtä ja juomalla viiniä ja syömällä kotona hanhenmaksaa.
Mielestäni (ärtyneenä) tyhmintä, mitä lopuksi voi kirjoittaa on, että kyllä me tästä selvitään. Suuri osa selviää, eivät kaikki, ja hinta joka tapauksessa on kova.
