YLE uutisoi tänään (22.4.2020), että Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan on mahdollista, että Kallionsydämen tapahtumista aloitetaan rikostutkinta.” Tutkinta pitäisi aloittaa yleisen edun nimissä. Vaikka siellä ei mitään rikosta olisikaan tapahtunut, tilanne olisi ilmapiirin kannalta parempi selvittää.
Mahdollisia syytenimikkeitä voivat olla vaaran aiheuttaminen sekä kuoleman- tai vammantuottamus. Yksityisen hoivakodin työntekijät eivät ole virkamiehiä, eivätkä he käytä julkista valtaa. Sen vuoksi heitä ei voi syyttää virkavelvollisuuden rikkomisesta.”
Uutisen mukaan rikosvastuu ei koske pelkästään rivityöntekijöitä. Yrityksen johdon vastuun peruste voi olla esimerkiksi se, ettei ole annettu ohjeita tai jos ohjeita on annettu, niiden noudattamista ei ole valvottu. On myös mahdollista, että yritys ei ole antanut riittäviä resursseja toiminnan lainmukaiseen pyörittämiseen.
Kati Juva kirjoitti blogissaan (19.4.2020), että kun hoivaosastolla todetaan Covid-19 virusta sairastava asukas, on tilanne todella haastava. ”Kuten jo yllä perustelin, sairaalaan ei näitä ihmisiä pidä lähettää. Hoivakodissa sairastunut tulisi pyrkiä eristämään, mutta muistisairas ei tätä ymmärrä eikä halua pysyä omassa huoneessaan – eikä osaa hälyttää apua jos hänet sinne suljetaan väkisin.”
Voidaanko ihmiset hoivakodeissa tai tehostetussa palveluasumisessa suojata täysin? Kenen on syy, jos virus pääsee hoivayksikköön? On hyvä selvittää, ovatko suojaamistoimet olleet oikeanlaisia ja riittäviä. Kun tällaisessa tilanteessa aloitetaan rikostutkinta, haetaanko syyllisiä vai aukkoja suojaamistoimissa. Kun nyt jo lääkärit ja hoitajat kokevat tekevänsä työtään terveytensä uhalla, tuoko tämä uuden mahdollisuuden kokea riittämättömyyttä.
Jos ei olisi selvää, että Covid-19 lisää kuolemanriskiä iäkkäille ja monisairaille ihmisille, nykyiset rajoitustoimet olisivat järjettömiä. Uhka siis on todellinen. Kun virus pääsee hoivayksikköön, kuolemien määrä kasvaa siitä, mikä olisi ”normaali” kuolemanriski. Hoitolaitokset ovat keskenään erilaisia. Toisissa suuri osa potilaista on jo lähellä kuoleman rajaa, ja viruksen aiheuttama lisärasite on viimeinen pisara. Näyttäisi kuitenkin siltä, että kuolemien määrää saattaa kasvaa hoivayksiköissä lähtötilanteesta huolimatta. Kaikki, jotka ovat jo määritelmän mukaisesti alentuneessa terveydentilassa, koska eivät muutoin olisi hoivayksikössä, ovat vaarassa kuolla virusinfektioon.
Rikostutkinta terminä kuulostaa siltä, että joitain asioita olisi tarkoituksellisesti tai suuren huolimattomuuden seurauksena tehty väärin. Näinkin voi tapahtua. Rikostutkinnan kohteeksi joutuminen merkitsee henkisesti lisätaakkaa. Olenko minä omalla toiminnallani, tai yksikkömme toiminnallaan, aiheuttanut ihmisille hengenvaaran. Pienellä paikkakunnalla sellaiset henkilöt voivat kokea paitsi omantunnon kysymyksiä, myös ympäristön painetta. Se voi johtaa myös haluttomuuteen tehdä sellaista työtä, jossa voi lopulta joutua syytetyksi. Vaikka olisikin toiminut senhetkisten ohjeiden mukaan ihan oikein. Oheistus vain saattoi muuttua, ja jälkikäteen arvioituna olisikin pitänyt toimia toisin.
Jos hoitaja ei pitänyt maskia, koska sitä ei tuolloin edellytetty, voi silti ainakin tuntea tehneensä väärin, kun sitä nyt edellytetään. Oireettomana hoivaan tullut ihminen on levittänyt virusta, ja sitä ei estetty koska ei ollut tietoa, että oireetonkin voi levittää. Omaisistakin voisi periaatteessa tulla ”äidinmurhaajia”, koska he halusivat auttaa äitiään ja samalla tulivat mahdollistaneeksi viruksen leviämisen.
On hyvä uuden tiedon valossa selvittää aukot hauraiden ihmisten suojelun muureissa. Ovatko aukot olleet rikoksia? Mikä voisi olla riittävä rangaistus?
Ylen mukaan Kuopiossa sijaitsevan Itä-Suomen pääpoliisiaseman talousrikostutkinta oli saanut tänä aamuna (22.4.) selvitettäväkseen Kiuruveden Kallionsydämen hoivakotia koskevan esiselvitysilmoituksen. Selvitys on aloitettu ”yleisen edun nimissä”. Sitä, miksi talousrikostutkinta tekee selvityksen, ei jutussa kerrota.
”Hoivakodin tilanne on hoidollisesti hyvin vaativa. Kallionsydämen asukkaista poikkeuksellisen suuri osa on sairastunut koronaan ja tarvitsee sairaalatasoista terveydenhoitoa. Myös yli puolet vakihenkilökunnasta on sairastunut ja sen vuoksi meiltä puuttuu sairaanhoidollista osaamista. Työssä oleva henkilöstö on ymmärrettävästi ylikuormittunutta. Koemme, että emme voi näissä olosuhteissa taata asukasturvallisuutta”, sanoi Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist aiemmin tilanteesta.
Eduskunnassa kansanedustaja Arja Juvonen mm. on toistuvasti kysynyt, onko hoivayksiköillä riittävä valmius vastata koronaviruksen mukanaan tuomiin ongelmiin. Lienee selvää, että kun yksikössä todetaan laaja virustartunta, hoivaa tuottava ja jo valmiiksi vajaamiehitetty yksikkö ei kykene tilanteesta täysin selviämään. Voi olla myös ongelmallista toteuttaa riittävän hyvää saattohoitoa niille, jotka tautiin väistämättä kuolevat.
Rikos on lopultakin jo vanhentunut. Alkuperäinen rikos on ollut huonosti järjestetty vanhustenhuolto. Rangaistaanko nyt niitä, jotka ovat itseasiassa ”collateral damage”, sivullisia uhreja, kuten hoitajat ja lääkäri ovat.
