Geriatrian professorit (Esa Jämsen, Jouko Laurila, Eija Lönnroos, Maria Nuotio ja Timo Strandberg) kirjoittivat 28.4.2020 Helsingin Sanomissa, että hoivapaikka on paras paikka kuolla siellä asuville ihmisille. Samaten monisairaalle iäkkäälle ihmiselle koti voi olla paras paikka kuolla. Tämä yllättäen pelästytti osan omaisista. Jos kaikki kuolevat vaikeasti tukehtumalla, eikö vanhuksia oteta tehohoitoon. Vaikkei elämä jatkuisikaan, olisiko kuolema siellä helpompi.
Kuvaa koronainfektioon kuolemisesta on häirinnyt pelko ja sellainen kuva, missä ”on kuin hengittäisi lasinsirpaleita” ja lopulta tukehtuu kuoliaaksi. Uutisissa oli pikku poika Espanjassa, joka sanoi, ettei hän voi mennä ulos koska silloin hän kuolee virukseen. Kuva koronan aiheuttamasta taudinkuvasta on pelottava. Ei auta, vaikka sanotaan, että useimmalla tauti on lieväoireinen. Entä jos minä tai omaiseni on se 0,1 % jolla se ei ole lievä?
Soitin geriatrian emeritusprofessori Jaakko Valvanteelle ja kysyin, kuka tietää millainen hoivayksikössä hoidossa olevan kuolema on. Tämän jälkeen soitin Tampereen palveluasumisen ylilääkäri Lauri Seinelälle.
Lauri Seinelä kertoi, että hoivassa koronakuolema on kuten muutkin keuhkokuume kuolemat. Korona toki lisää kuolemia, mutta tapa, jolla vanha monisairas ihminen kuolee, on rauhallinen hiipuminen. Hengitysvaikeutta hoidetaan lääkityksellä. Aivan kuten jos ihminen kuolisi bakteeri keuhkokuumeeseen tai sydämen vajatoiminnan aiheuttamaan keuhkopöhöön. Näissäkään tapauksissa ei vaikeasti jo aiemmin sairaalle ole taudin syytä poistavaa hoitoa.
Ei tarvita sedaatiota tai hengityskonetta. Morfiini ja rauhoittavat lääkkeet riittävät. Hankalampia seuraamuksia voi olla itse eristyksellä. Seinelän mukaan delirium ja levottomuus ovat lisääntyneet. Jos muistisairas ihminen kuljetetaan sairaalaan, sekavuus saattaa vain pahentua ja kärsimys lisääntyä.
Suomessa on valittu eristämisen linja, jossa koronan leviäminen heikkokuntoisen hoivaväestön piiriin pyritään estämään. Samalla estetään lähes kaikki sosiaalinen elämä, jota sairaalla ihmisellä muutoin olisi ollut. Kaikille kymmenille tuhansille ihmisille ei voida järjestää tapaamis-kontteja.
Olimme Jaakon ja muiden asiantuntijoiden kanssa arvioimassa yhden hoivajättiläisen toimintaa ja siitä syntyi raportti alkuvuodesta 2020. Sen jälkeen aloitettiin saattohoidon kehittäminen tämän yhtiön sisällä. Koronan tulo katkaisi kehittämisen, koska käytännön hoivan järjestäminen vaati kaiken energian. Korona virus toisaalta toi kuolemisen todellisemmaksi ja lähemmäksi kaikkia hoivassa mukana olevia. Juuri korona näyttää, mitä nyt tarvittaisiin hyvän kuoleman mahdollistamiseksi. Tarvitaan systeemi hoidon toteuttamiseksi, hoidon periaatteiden ja käytäntöjen ymmärtäminen ja hoidon välineet. Pelko ja halu lykätä asia pois mielestä saattavat johtaa hyvien arvokkaan kuolemisen periaatteiden unohtamiseen.
On totta, että pandemia on maailmaa järkyttävä asia, mutta demonisoimalla se saadaan ihmiset pelokkaiksi. Syntyy kysymys, eikö meitä hoideta? Hylätäänkö meidät kuolemaan kotiin tai hoivakotiin. Seinelän mukaan kotisairaanhoitoa, hoivakotien toimintaa ja kotisairaaloiden toimintaa on terävöitetty. Koronakuolemiin pystytään vastaamaan paremmin. Niitä ei voida ehkäistä, aivan kuten kuolemaa ei voi estää. Johonkin on kuoltava, ei ole kuitenkaan oikea vastaus ihmisten huoleen. Monelle kuolema tulee nopeammin kuin oli aikaisemmin arveltu. Voitaisiin kuitenkin säilyttää periaate hyvästä ja arvokkaasta kuolemasta. Sitä ei pidä uhrata pelolle.
